Sivut

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Jyväskylän neulefestarit ja lankaunelmia

Melkein voisi kyllä käyttää ihan sitä p-sanaa tässä yhteydessä mutta mennään nyt Reginatyylillä vain unelma-sanalla! Eli terveisiä Jyväskylän neulefestareilta! Piti kirjoittaa koko stoori yhteen postaukseen mutta kun katsoin kamerasta paljonko mulla on kuvia pelkistä langoista niin on ehkä parempi vähän pilkkoa. Eli jos joku muukin valvoo vielä tähän aikaan, on näitä ehkä mukava katsella ennen nukkumaan menoa.

Neulefestareilla oli siis myyntitapahtuma Toivolan vanhalla pihalla.

Olin jo etukäteen katsellut sillä silmällä Kässäkerho pom pomin, uuden ihanan näköisen lankakaupan, meininkiä, kudontakehyksiä ja lankoja ja on nyt pakko spoilata heti näin alkuun että tein ostokseni nimenomaan täältä.






Lentävällä lapasella oli lankojen lisäksi myös ihania Debbie Blissin mukeja.



Ranskalainen La Bien Aimée oli ilmeisen suosittu mutta kuulin huhua että lankojen hiplailu oli aiheuttanut aluksi kulttuurishokkia sillä Ranskassa ei ole tapana lääppiä tuotteita ilman ostamista. Se sai kyllä miettiin että onhan se aika hassua toisaalta että Suomessa niitä hipelöidään ja hinkataan suunnilleen poskea vasten moneen kertaan ennen kuin joku sen sitten aarteekseen ostaa ja iso osa neulojista nimenomaan haluaa hipelöidä lankoja sen sijaan että ostaisivat kuvan perusteella netistä.



Itsehän upotin sormiani surutta Louhittaren luolan, Lanitum ex machinan, Ikken ja Puffalan  ja monen muun lankoihin. Enkä edes ostanut. Paitsi no ehkä yhden.





Yritin myös silitellä alpakoita huonolla menestyksellä mutta ei se mitään, voin silitellä sitten kun villanne on lankana.



Olin budjetoinut että saan ostaa yhden vyyhdin itselleni ja yhden siskolleni (joka palkatta vahtii lapsiani niin usein että haluan aina toisinaan lahjoa). Kuten olette ehkä huomanneet, en juurikaan neulo (enkä siis myöskään niitä osta) kalliista käsin värjätyistä langoista joten en ollut erityisen herkkä houkutuksille, varsinkin kun ennen lähtöä vielä pakotin itseni lukemaan moneen kertaan Kelan kirjeen että minkä verran se kotihoidontuki tosiaan olikaan.  Ettei sitten luule itsestään ja pankkitilistään liikoja. Tosiaan, pom pom -lankaa ostin ja pitkään harkitsin kahden vyyhdin välillä niin kävi sitten sellainen vahinko että seuraavana päivänä sitä toista, mitä en ostanut vielä ensimmäisenä päivänä, oli vielä yksi jäljellä niin uudelleenajattelin budjettini niin että ostan yhden vyyhdin PER PÄIVÄ. Pom pomissa oltiin otettuja siitä että valitsin molempien päivien ainokaisen heidän langoistaan. No mutta halusin paljon hehkutettua BFL:ää jonka olemassaolosta en vielä kuukausi sitten edes tiennyt ja sitten tuon nöftälangan. Ja tiedättekö mitä, taidan nykyään tykätä myös pastelliväreistä. Niin sitä ihmismieli muuttuu. (Ps. Mervi, se sun tuliaislanka ei ole Pom Pomia, näet sitten huomenna)

Minivyyhdit sain iltabileistä, kuuluivat pääsymaksuun ja olen niistäkin aivan älyttömän onnellinen sillä mulla on työn alla projekti johon ne sopivat kuin nenä päähän!



Aah!

25 kommenttia:

  1. Just naputtelin oman postaukseni aiheesta, joten jatkoksi sopi hyvin sun tarinan lukeminen. :D Mä tosin surutta tungin kaikki kuvat yhteen postaukseen, apua. Ihanan hyvät värit sun kuvissa. Ja hirmu söpöt ostokset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääkin käydä lukemassa! Ja tiiäkkö, nää kuvat on suoraan kamerasta, en käsitellyt MITENKÄÄN ja kuvatkin otin siis automaattiasetuksilla (mutta makro-objektiivilla). Loppufestarikuvat onkin sitten puhelimella kuvattu joten niissä taso laskee kuin lehmän häntä.

      Poista
  2. Hassua, siippani, joka on asioinut Ranskassa ruokakaupassa kertoi, että ihmiset vapautuneesti maistelivat hevitiskeillä maistelivat hedelmiä ja vihanneksia, ennen kuin tekivät ostopäätöksen (Etelä-Ranskassa). Aika jännä ajatus, että samat henkilöt ostaisivat sitten lankaa siihen koskematta. Ja kyllä, minäkin kuulun tähän suomalaisten lankahipelöijien lahkoon, pitäähän sitä sivellä, ennen kuin tietää ostaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monissa maissa lankakaupoissa on langat tiskin takana ettei niitä edes pääse hiplaan. Itsekin käynyt semmosissa ja kääntynyt samantien takaisin ovelle, hittooko sitä jos ei edes kunnolla näe valikoimaa :D

      Poista
  3. Mulle valkeni vasta tuossa tänä iltana neuloessani, että miten paljon se työn alla ollut vyyhti maksoikaan... plus vielä ne kaksi muuta sen kaveria, jotka tarttuivat mukaan. Tai siis toki tiesin sen jo maksaessani, mutta jotenkin rahantaju hämärtyi tuolla kaiken ihanuuden keskellä. Mutta lohduttaudun sillä mitä Puffalan ihminen sanoi, eli lammas on laumaeläin eikä se villakaan yksin viihdy. :D

    Tajusin myös, että tahdon oman alpakan. Vaikka eivät he kyllä silitettäviksi suostuneet. Enkä bongannut festareilla suakaan, vaikka ajattelin että niin voisi käydä ja pääsisin fanittamaan livenä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D :D :D Mä olen taas aina kauhistellut kun tyypit neuloo näistä tosi isojakin töitä että huh huh, satasen langat tuossakin jne vaikka helpostihan sitä halvemmistakin kertyy. Itsekin neulonut vauvanpeiton johon meni 60 euron edestä merinoa, onhan se aika paljon mutta ei vauvalle viitsi mistään karheasta ja kutittavasta tehdä.

      Voi että, olisipa ollut kiva nähdä.

      Poista
  4. Ihanaa lukea muidenkin kokemuksia festareilta. Minä häpeäkseni tunnustan, että otin todella vähän kuvia, joten festarit mahtuivat yhteen postaukseen. Unohdin ottaa kuvia lankakojuistakin :) Hienot ostokset ja kiva kun tulit festareille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä taas alan aina jotenkin ihan asiakseni kuvaan kaikkea vaikka ei niin olisi järkeä edes :D

      Poista
  5. Kiva postaus, itsekin koetin himmailla etten osta liikaa lankaa.:)
    Laitoin linkiksi oman postaukseni aiheesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpostihan sitä lähtisi mopo käsistä jos ei yhtään himmailisi :D Oli kiva nähdä festareilla! :)

      Poista
  6. Ilmankos LBA-kojulla ihmeteltiin kun kysyin saanko ottaa kuvia :D ja outoo, että ei hiplailla! Sehän on paras osuus koko jutussa! Näin siut muuten pikasesi la, mutta kerkesit viuhahtaa johonkin kun noustiin kahvipöydästä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en kysynyt keltään lupaa, otin vaan pokkana kuvia. Ei vaikuttanut niin kireältä ilmapiiriltä kuin kässämessuilla joillakin myyjillä :D Vaikka ei kai lankakauppiaat ole tainneet koskaan kieltää kuvaamista.

      Kuulin myös huhua että LBA ei ehkä ollut ennakoinut että Suomessa sukkalanka myy paremmin ja heillä oli sitten sukkalangat loppuneet ja 100 % villoja reippaasti yli kysynnän. Niin se on erilaista kuitenkin eri maissa, tavat ja tarpeet :D

      Hitsi, oisi kyllä ollut kiva ihan jutella! Joku toinen kerta sitten!

      Poista
  7. Kuulostaa niin kivalta tapahtumalta. Mä en päässyt paikalle, mutta kuolaan nyt sitten täältä ruudun takaa noita lankoja. Ooh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli kiva tapahtuma, voi sentään! Niin mukavan rentoa yhdessäoloa ja loputonta neulomista ja ne langat, ne langat!!!

      Poista
  8. Mahtavaa lukea näitä festaripostauksia! Kyllä nyt vähän harmittaa etten sinne itse päässytkään lähtemään.. mutta jos seuraavalla kerralla? Ihania värejä langoissa, mut hiplaaminen on kyl tärkeetä, eihän sitä muuten tiedä sopiiko se lanka siihen mitä on siitä ajatellu ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä mietin sitä omaa hiplaamistarvettani että onkohan sille mitään todellista syytä edes. Tilaan kyllä paljon lankoja netistäkin, riittää jos joku on kertonut että on pehmeätä :D Mutta onhan niitä silti kiva pidellä!

      Poista
  9. Ihanaa katsella kuvia ja lukea kuulumisia, kun oma viikonloppuvierähti kuopuksen rippijuhlien merkeissä! :-)

    VastaaPoista
  10. Ihania tunnelmakuvia. Oli tosi kiva tavata!

    VastaaPoista
  11. Ihanan värisiä lankoja ja kauniita mukeja. Aivan äitini näköinen muki mistähän niitä voisi ostaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lentävästä lapasesta varmaan saa kun tuollakin oli heidän kojullaan nuo mukit. Tai sitten tilaa ulkomailta.

      Poista
  12. Ai kauhea, sen takia mua katottiin niin pitkään siellä ranskalaisella kojulla! Mä kun kävin monta kertaa ihastelemassa ja lääppimässä ostamatta mitään. :D Onneksi viereisellä Italialaisella kojulla ei katsottu pitkään vaikka ihastelin ja lähes kuolasin lankoihin. Hihiteltiin lähinnä silleen hyväntahtoisesti kun ostin ensin 2 vyyhtiä ja sitten palasin viiden minuutin päästä ostamaan kolmannen :D

    Oli niiiiin ihana nähdä sua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän ne aika nopsaan tottuneet että Suomessa lääpitään lankoja :D

      Ja oli ihana nähdä kyllä! Mä olin ihan fanityttöfiilareissa kun näin sekä Stephen Westin että Tuin!

      Poista